Risto Takala

olipas betaisa

ihan ok, toppi paha.

tokalla flässi, kiva reitti

hienosti puri ja löi, ei antanu lahjuksia perkele

Olipas hienot liikkeet! Harvoin pääsee monipuolisiksi ja laajavalikoimisiksi mainostetuissa kauppakeskuksissakaan näin toteamaan.

pelottava

Valtava ampiaispesä poistettu halkeamasta. Kun sanan ampiaispesä perään kirjoittaa sanan ampiaispesä, se kuulostaa ampiaispesäampiaispesältä.

tokalla, kivoja otteita

yllättävän hyvä! 1.5 tähteä

arkkiviholliselta lähti kaikki HP:t!

minuakin niin kovin inspiroi Heluna

Määrittelemättömän lyhyen ajan kesti pelko polvilumpion murskautumisesta kalliota vasten mainioksi harhaanjohtavasti mainostetun manttaalin kukistamisen tuoksinassa.

menipä viimeinkin

olipa vaikea :///

Aivan hyvä linja! Topin jälkeen maisemia katsellessa varpushaukka liihotteli muutaman metrin päähän ennen kuin päätti että köyden jatkeena ei olekaan raato jota voisi syödä.

Vallan mainio Moisseen miedoksi, kernaasti kiipesin.

Kelpoisa Veikko

7 pulttia + klippiankkuri. Viimeisen pultin kohdalla irtonaisen oloinen kivi? Kesti vetää, mutta todennäköisesti irtoaa jokin kaunis päivä. Ei ollut lapiota mukana millä tonkia tuota irti. Merkkasin kyseisen kiven mankkarastilla.

Kisällinä Jauhiaisen. Taas kerran, parkkipaikalta ojan yli harppaan, mielessä viime syksyn kostea Marsujen koston jalansija hänkin jälkeen. Äkillinen syöksy köyden varaan, tietenkin jalat harallaan ja köysi vedettynä kireälle tippumislinjan eteen, samaa parkaisua en tänään päästä. Ennätyksellisen hellekesän viimeiset henkäykset syleilivät heiniksen kuivia kallion uumenia, kahvoiksi niitä monet kutsuvat, ennen pitkää lipeviksi slouppereiksi voimien ehtyessä nekin todetaan. Vaan ei Jauhiainen kolme vuotta sitten reitin kevyesti topanneena todennut. Juuri ennen reitille lähtöä rehvakkaasti luurinsa näyttöä kevyesti koskien hän pistää oman suorituksensa nähtäville. Enpähän moista sivukahvaa tohtinut lämpätessä käyttää, jalkojakaan en noin uskaltanut laittaa. Mestarin suorituksen aikana shampanjastakin taustalla puhutaan, liekö vappuna kiivennyt mestari marsut. Katon päälle Marsujen koston, katon, sitä katson, shamppanjaa haluaisin ennen vuoroani juoda, se katon ylityksen pelon hälventäisi. On tarkistuksen aika. Kasi, häntää jää kuin marsulla kuuluukin. Lukittuu tuo grigrikin, tippuessani sen jarrutuksen napsahdus kuulostaisi juuri kostolta jyrsijäjoukon. Kuvittelen sen mielessäni isoksi. Isoja ovat marsut tänään, isompia kuin viime syksynä. Marsua en lemmikikseni voisi ottaa muutenkaan. Tyhmä nimi reitille. Eihän täällä ole edes luonnonvaraisia marsuja. Lukkari lie marsujen fani, tai vihaaja, mistä minä sitä tietäisin. "Saa kiivetä, mielellään jos menee niin saa kiivetä kokonaan", mestari tokaisi. "Saas nähdä, mitä tulee" vastaan, odotuksia liikaa nostattamatta. Toissapäiväinen boulderointi kivistää sormissa, lähden reitille. Kaksi klippiä, tuttu juttu, nyt katto. Teen virheen. Mätsi turhan pienellä otteella, turhautuminen ja tippuminen on kuin olkapäällä käkättävä papukaija. Nopeasti huitaisen slotteihin molemmat kädet ja palaan eri järjestyksessä kruksiasentoon. Vaaralta vältyttiin, mutta voimaa ei ole enää hukattavaksi. Poskeni on kiinni kalliossa, karjalaisessa kalliolinjan pätkässä, jonka korkeus juuri ja juuri sporttikallioksi on riittänyt. Riitti tuo kurotuskin, nivelen verran ensin ja sitten pumppaus koko kämmenelle. Kahva se on, vaikka parempaa toivoisi väsyneenä. Kahva, jossa ei voisi kymmentä sekuntia olla. Jatkoin ja sydän takoi vahvasti, nopeus silti maltillisna pysyen. Vasen ja mätsi, jalka ylös ja slottiin. Katse toppiin ja underille oikea ja vasen tueksi kauas, mitättömän ja merkityksettömän oloiseen teelautasen syvyiseen kulhoon joka ei muussa asennossa toimisi millään. Mutta toimii, sen verran että jaloilleen pääsee, vain toiselle. Riitti, auringon paahtamalle hyllylle epätoivoisen polvijammin saattelemana hätiköidysti sohelletun käsisekvenssin jälkitiloissa kuulen mestarin sanovan "noniin". Kallion päälle se kuuluu vaimeana, tällä kertaa ääni kuulostaa kuitenkin huudolta mielen sopukoissa. Marsusta on tullut sopuli. Reitistä on tullut tikki. Köysi solahtaa klippiankkurin portista läpi ja päästän irti. Marsut eivät kostaneet. Marsut kuivuivat, niin käy kun mestari katsoo päivän jolloin kannattaa kiivetä.

no nyt on vuosia sitten väärin kiivetty kivi kiivetty kädet oikein kantissa.... on vitamins minerals good vibration antioxidants no inflammation!

hiekkasäkkien säkkisäkki

on laadukasta kiveä... olikin sittari

saipahan hermotella

viereine eka

Jos jossain tulvii oikein kovaa, pitää kasata hiekkasäkkejä korkeiksi muureiksi. Joissain autoissa on tarve lisäpainoille, jotta ne kestäisivät myrskytuulen aikana tiellä.

hienoa kiveä!

100. nelonen :O

direct first

Best of the day!

viereinen reitti alla. ekalla silti!

nice holds indeed

siisti sisäkulma

jättemycketbra

kiva lämppä

A topo image would be nice for these rightmost routes of sector 1.

jättekiva

tosi hyvä!

hienoa kiipeilyä

mistähän kohtaa tämä on vitonen.... eiku softi eiku... 😱

Lähestymiskengillä karmeeta kaskadaa. nöyrästi kiipeilykengillä ois nautintoa kuin juuri päättyneessä teams -kokouksessa.

Nyt SAAB myös kävellä. S****nan SAAB.

kyllä tää hellekiipeily on aivan karmeeta

Olipas, oli oli

kaiken maaliman asentoja sitä ihminen tarviaakin näin lyhyen reitin kapuamiseen

hyhhhhhelis

Ihan jännän ohut tuo toppi :D

vihaks meinas pistää. yli 40 yrkkää.

tokalla, oiskohan voinut pikkaisen katsoa reittiä ennen yritystä 🫣